Kesäloma alkaa huomenna. Tästä seuraa kukkasten vakituinen muuttaminen oikealle kasvualustalleen Pori/Merikarvia alueelle, kuten myös kasvattajan siirtyminen autuaammille kasvatusmaille. Ei kohtalokkaassa merkityksessä, mutta työllistyvässä merkityksessä. Kesän alettua alkavat myös kesätyöt.
Kukat ovat kasvaneet jälleen kerran ja olen huomaavani niiden varsien vahvistumisen. Muistelen haikeudella niitä aikoja, kun laskeskelin pieniä taimia, jotka olivat alle sentin kokoisia ja varjelin niitä, kuin kukkaa kämmenellä, jos noin yltiösiirappista sanontaa voi käyttää tässä tilanteessa. Nyt nuo kasvit ovat saavuttaneet teini-iän ja huonoryhtisinä kasvupyrähdyksen innoittamina käyttäytyvätkin, kuin teinit; syövät ihan helvetisti. Laskeskelin, että kahdelle päivälle riittävä vesimäärä on noin puoli litraa, jos tahtoo pitää mullan kosteana ja tämän lisäksi on pakko lehtiäkin kastella, koska muuten ne menevät täysin veltoiksi, kuten parhaimmatkin maailmanparantajahipit. (Jos kirjoittajan kirjoitustyyli on hieman hyökkäävä olen pahoillani; se johtuu luultavasti innostuksestani kesäloman alkaessa.)
Toivottavasti säätila vähän lämpiäisi, koska on kestämätöntä lähteä istuttelemaan kallisarvoisia luomuksiani kylmään ja puoliroutaiseen multaan. Toivottavasti tästä kesästä tulee yhtä lämmin, kuin viimeksi. Arktinen tupakka ei ole varmasti kummoista.
torstai 19. toukokuuta 2011
maanantai 9. toukokuuta 2011
Ensimmäiset hajut ja piipun myynti
Äsken poimin kuolleita ja kuolevia lehtiä pois kukinnoistani ja päätinpä samalla testata miltä kuivahtaneet lehdet tuoksuvat palaessaan. Otin yhteensä noin viitisen pientä lehteä ja asettelin ne leivinpaperille, jonka jälkeen painelin ne rikki niin, että nesteet lähtivät virtaamaan ympäri paperia. Tämän jälkeen tein niistä pienen pallon ja painelin niistä nesteet pois ja tämän käsittelyn jälkeen jätin ne auringonpaisteeseen keräämään lämpöä ja kadottamaan loputkin nesteet. Ulkona oleva lämpötila yhdistettynä lasitettuun parvekkeeseemme aiheutti sen, että tunnin päästä oli tämä mytty täysin kuiva ja muuttunut väriltään lähes mustaksi. Laitoin mytyn pinsettien päähän ja sytytin palamaan sytkärillä ja liekkien nuollessa palturimyttyä alkoi myös savua nousemaan. Haju oli juuri niin täydellisen tupakkamainen, kuin vain voi olla! Olen erittäin ylpeä kasvateistani ja odotan innolla, että pääsen kunnolla fermetoimaan näitä kavereita kesän loppuvaiheilla!
Tämän lisäksi ostin piipun, joka on kyllä erittäin komean oloinen. Valitettavasti tyttöni ei ollut samaa mieltä ja joudun luopumaan kyseisestä hirvityksestä raskain mielin, joten jos jollakin on kiinnostusta tarjota rahasummaa tästä valkoisesta kummajaisesta otan niitä vastaan osoitteeseen ollist@mbnet.fi!
Tämän lisäksi ostin piipun, joka on kyllä erittäin komean oloinen. Valitettavasti tyttöni ei ollut samaa mieltä ja joudun luopumaan kyseisestä hirvityksestä raskain mielin, joten jos jollakin on kiinnostusta tarjota rahasummaa tästä valkoisesta kummajaisesta otan niitä vastaan osoitteeseen ollist@mbnet.fi!
tiistai 3. toukokuuta 2011
Päivä XXX ja tupakat vain kasvavat!
Ohhoh! Onpa ollut taukoa kirjoittamisesta! Kevät on lähtenyt kunnolla käyntiin ja muuttuu silmien edessä pikkuhiljaa kesäksi. Puissa lehdet tekevät tuloaan ja nurmikko on vihertänyt ja viikon. Ainakin täällä etelässä!
Runsas aurinko on aiheuttanut päätä huimaavaa kasvua kukkasissani. Jopa niin hurjaa, että esikasvukauden aikaisen kerran päivässä kastelun sijaan olen joutunut aloittamaan erittäin runsaankin kastelun. Vaikeusastetta tähän hommaan lisää se, että jos lehdet ovat jääneet parvekkeelle liiaksi aikaa ilman vettä (Siis sellaista, joka on peittänyt sen lehdet pienelle aamukaste tyylisellä sovellutuksella) ne kuivuvat lyttyyn ja näyttävät erittäin surullisilta. Olenkin kunnostautunut kastelussa näiden viikkojen aikana. Lisäksi tämä vesisuihku on luultavasti paksuntanut vartta niin, että ennen maassa nyhjöttäneet tupakat ovatkin tikkusuorana hengailemassa.
Minun piti kirjoittaa suomalaisesta piiputteluuperinteestä, mutta luettuani "Suuren piippukirjan" ymmärsin, että siihen on turha lisätä mitään Suomalaisista tupakoitsijoista. Teos on erittäin hyvä nimittäin ja suosittelen jokaista ihmistä, jota aihe edes hieman kiinnostaa lukaisemaan sen. Pikanttina yksityiskohtana haluan kuitenkin kertoa, mikä tuo paimenpiippu oikein on. Ideana se on erittäin hauska ja ajaa asiansa varmasti mielenkiintoisesti; Ensin etsitään puunkanto, joka ei ole kovinkaan mädäntynyt tai muuten huonossa kunnossa. Tämän jälkeen kantoon tehtiin puukko/taltta/vasara kombinaatiolla reikä keskelle, johon tupakka tultiin laittamaan. Reiän kokoa ei ole mainittu, mutta otaksuisin sen olevan vetoisuusluokaltaan muutaman desin. Kun kanto on tehty puoliontoksi otettiin pajun tai muun hauskan kasvikunnanstemin oksia ja ne porattiin ontoiksi. Tämän jälkeen oksat vietiin puun lävitse pesään ja tadaa näin saatiin ihan mahtavan kokoinen piippu, josta pystyi kerralla polttamaan monta esiteini-ikäistä vanhemmiltaan piilossa. Olen nähnyt, että vesipiipuissa (hookaheissa) on tällaisia multipolttosysteemejä, mutta piipussa en! Nyt jokainen ekomies voi tesmailla tätä kotonaan ja ottaa vaikka lapset mukaan. Koko perheen polttelutalkoot!
Ohessa vielä kuvia:
Runsas aurinko on aiheuttanut päätä huimaavaa kasvua kukkasissani. Jopa niin hurjaa, että esikasvukauden aikaisen kerran päivässä kastelun sijaan olen joutunut aloittamaan erittäin runsaankin kastelun. Vaikeusastetta tähän hommaan lisää se, että jos lehdet ovat jääneet parvekkeelle liiaksi aikaa ilman vettä (Siis sellaista, joka on peittänyt sen lehdet pienelle aamukaste tyylisellä sovellutuksella) ne kuivuvat lyttyyn ja näyttävät erittäin surullisilta. Olenkin kunnostautunut kastelussa näiden viikkojen aikana. Lisäksi tämä vesisuihku on luultavasti paksuntanut vartta niin, että ennen maassa nyhjöttäneet tupakat ovatkin tikkusuorana hengailemassa.
Minun piti kirjoittaa suomalaisesta piiputteluuperinteestä, mutta luettuani "Suuren piippukirjan" ymmärsin, että siihen on turha lisätä mitään Suomalaisista tupakoitsijoista. Teos on erittäin hyvä nimittäin ja suosittelen jokaista ihmistä, jota aihe edes hieman kiinnostaa lukaisemaan sen. Pikanttina yksityiskohtana haluan kuitenkin kertoa, mikä tuo paimenpiippu oikein on. Ideana se on erittäin hauska ja ajaa asiansa varmasti mielenkiintoisesti; Ensin etsitään puunkanto, joka ei ole kovinkaan mädäntynyt tai muuten huonossa kunnossa. Tämän jälkeen kantoon tehtiin puukko/taltta/vasara kombinaatiolla reikä keskelle, johon tupakka tultiin laittamaan. Reiän kokoa ei ole mainittu, mutta otaksuisin sen olevan vetoisuusluokaltaan muutaman desin. Kun kanto on tehty puoliontoksi otettiin pajun tai muun hauskan kasvikunnanstemin oksia ja ne porattiin ontoiksi. Tämän jälkeen oksat vietiin puun lävitse pesään ja tadaa näin saatiin ihan mahtavan kokoinen piippu, josta pystyi kerralla polttamaan monta esiteini-ikäistä vanhemmiltaan piilossa. Olen nähnyt, että vesipiipuissa (hookaheissa) on tällaisia multipolttosysteemejä, mutta piipussa en! Nyt jokainen ekomies voi tesmailla tätä kotonaan ja ottaa vaikka lapset mukaan. Koko perheen polttelutalkoot!
Ohessa vielä kuvia:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)